Töpsön töpsön. Tänä perjantai-iltana tavoittelin kaaosajatusta.

Väitän, ettei kaikkeuden olemisella ole alkua. Saman tien kirjoitan, ettei sillä ole loppuakaan.

Iäisyysasioissa ei ole pohtimista, sillä ne eivät kosketa meitä.

Eräs atomi halkesi ja syntyi maailmankaikkeus.

Kaikki haljenneet ja halkeamattomat atomit, mitä ne olisivat? Ehkä kaikkeus.

Kaikki ei ole tarpeeksi iso sana kuvaamaan kaikkeutta.

Maailmankaikkeus. Miten pientä räpistelyä onkaan pysähtyä tutkimaan vain sitä? Mutta enempään emme pysty.

Ehdottoman suora suora ei kaikkeudessa koskaan palaa lähtöpaikkaansa.

Rajanrakentajaihmisen on mahdotonta käsittää äärettömyys.

Tässä elämäni oli. En enää yrittänyt tavoitella siltä enempää kuin minun tapauksessani olisi saatavissa. / Sain tarpeeksi. Riittävästi. Lyhytaikaiseen varastooni.

Ihmiseläimelle ihmisyyden oppimisessa on suuri työ, vaiva. / Miten vähän tuosta vaivasta jääkään jäljelle useimpien ihmisten tapauksessa.

Aikuinen eläin tarvitsee yrittämisen vapauden.

Eläin: Luonnonehtoinen yrittäjä.

Ihmisessä, moskan joukossa, uinuu eläin.

Aitoa ihmisessä on vain eläin.

Susi on hyvää vauhtia muuttumassa koiraksi, kun se sanoo ensimmäisen sanansa.

Sanoi "ätä", ja jo uskoi tämän kielen paskan.

Papit jokeltelevat. Ja laumat perässä.

Kätilöt avustavat ateisteja syntymään.

Olipa äiti kuinka uskovainen tahansa, mutta aina se synnyttää sisältään ateistin.

Uskovaisuus on nuorta kamaa uskonnottomuuteen verrattuna. Maapallolla.

Revoja repivä raakimus.

Rutista rivo ruiskukka.