Elämämme alokkaana oli ollut ankeaa, heti kärkeen juhannus kiinni mineriittipintaisessa häkissä. Aikamme oli kulunut televisiosta sotilaan tuntemattomuutta seuraten, olimme kahvitelleet sotkussa, vanhatkin lehdet olivat tulleet luetuiksi, he olivat soitelleet levyjä ja jotkut meistä olimme tavanneet tuttaviamme, jotkut teistä olivat käyneet elokuvissa, olimme maanneet punkissamme, olimme ruokailleet hyviä sapuskoita, osa oli tupakoinut juttua käytävän ikkunapäissä, jotkut olivat katselleet metsätupsujen sisään piilotettuja vaaleita, samalla muotilla rakennettuja komppaniarakennuksia, välillä niitä näkemättä, muutamat meistä olivat ottaneet sanaa irti kirjoista ja cottoneista... Muuten meillä oli ollut vapautta, mutta vankilana varuskunta-alue.

Mottiamme tultaisiin pitämään suljettuna niin kauan, että kolme viikkoa alokkuutta olisi takana. Silloinkin vain valioimmat voisivat irtautua. Tuo määräaika oli edessä päin. Mutta me kunnostautuneet saimme maistella vapautta muutaman tunnin pätkissä. Sinä päivänä meille oli ilmoitettu oikeudesta tuollaiseen pätkävapauteen.

 

Misu! Koetin varjella itseäni ajattelemasta tuon nimen kantajaa liian tarkoin. Kolhon pesuhuoneen lämmin suihku söi iholtani vaahtoa. Vesi aaltoilutti tuuheaa mustaa karvoitusta raajoissani, hartioissani, rinnassani ja myllähteli pikimustassa tukassani.

Lounastettuani, olin äsken käynyt kivenheiton päässä soittamassa. Kuultuaan uutiseni, Misu oli ehdottanut, että hän tulisi tapaamaan minua. Samalla reissulla olin ryypännyt kupillisen kahvia ja onnekkaasti saanut käsiini päivän lehden. Pikaselauksella siitä ei ollut ihmeitä irronnut: valtakunnallista ja maakunnallista juttua, ja Vasala ja Viren jämäköitymässä. Olin myös katsellut löytyisikö näin keskellä viikkoa jotain vähillä varoilla kustannettavaa huvia. Ravintolassa pyörähdeltiin useammassakin paikassa, mutta saadakseen tanssia, niissä kuului tyydyttää tarjoilija. Tarjouksessa oli vitivalkoista hartauttakin, meillä vaan ei ollut tapana sellaisissa rientopaikoissa asioida. Oli löytynyt mainoksia elokuvista ja ilmoitus teatteriesityksestä. Teatteri kiinnosti minua. Olin itsekin näytellyt harrastajateatterissa. Mutta tarkemmin tuumittuani arvelin ettei sinnekään kannattanut mennä. Ei kannattanut tuhlata aikaa muuhun kuin Mirjan kanssa yhdessäoloon. Kaadoin sisääni jäävettä.

Ihon tultua pyyhkeellä hangatuksi vetäisin jalkoihini puhtaat mustat pikkuhousut. Kone surisi leuallani, huuleni yllä ja korvieni vierellä. Varmuuden vuoksi käsittelin hampaani hyvänmakuisella kuplavellillä jo näin päivällä. Suupielet vaahdossa katsahdin vihreisiin silmiini. Kuplien mentyä väläytin itselleni amerikkalaisen, kokeilin kaventaa sitä ettei suuni näyttäisi leveältä. Päätteeksi verhosin judollakin karaistun atleettisuuteni leivänantajani kuoseihin.