Perjantai, isomman pesun päivä. Komppaniallinen sotavoimaa talloi tahtivapaina parijonossa monitoimihallille. Olimme verhoutuneet sinisiin verryttelyasuihin ja jalkamme kuljettivat muassaan matalia tennistossuja. Käsissä meillä oli harmaata saippuakoteloa, pyyhettä, muutamat meistä kantoivat kauneudenhoitovälinepussiakin. Käsivarsillamme roikkui myös vaihdettavia varusteita, likaisia ja huonokuntoisia. Jotkut enemmälti vaihtavista olivat pistäneet rytkynsä lakana- tai päiväpeittonyyttiin.

Joukkomme päätyi vapaaseen muotoon hulppean hallin pihalle. Odottelimme varusteiden vaihtoon pääsyä. Väkeämme laskettiin sisälle kymmenen ryhmissä. Me ryhmänjohtajat pääsimme ensimmäisinä. Talon uumenissa olevan jonon hupenemista seuraillut alikersantti kävin sopivassa tahdissa ulko-ovella komentamassa uuden ryhmän varusvarastoon.

Huhti tupsutin tupakkaani. Kannattelin käsimutkassani muun muassa raaskuja nahkasaappaita. Tumpin maahan poljettuani lyöttäydyin erääseen sisälle menevään ryhmään. Sisälläkin jouduin odottelemaan, olin ryhmässäni toiseksi viimeinen.

Varusvarastotilan uudet seinät olivat vielä säilyttäneet vaaleutensa. Oikea seinä oli korkeaa ikkunaa ja sillä laidalla huonetila jatkui käytävänä, jonka vasemmalla puolella oli palloiluhalli ja oikealla saunan pukuhuoneet. Pitkä varusteidenvaihtotiski oli ikkunaseinän kohdalla heti vasemmalla.

Varusteiden vaihdossa käyttäytyminen oli meille tuttua ja vielä tutumpaa se oli pitkän tiskinsä takana heiluville kolmelle varaston työntekijälle. Välillä nukenkasvoinen kantakersantti kivahdin seuraavaa tulemaan nopeammin tiskin eteen. Varastotyöntekijät kahmimme lajeittain varusmiesten eteemme latomat vaatteet, heittelimme ne lajeittain kuljetushäkkeihin ja pyörällisiin kuljetuslaatikoihin, ja toimme tiskin takana poikittain olevilta pöydiltä ja hyllystöihin sijoitetuista pinkoista luovutettuja vastaavat määrät puhtaita ja ehjiä vaatteita.

Huhti panin tiskille lakanan, tyynyliinan, pyyhkeen, pikkumustat, verkkopaidan ja jalkarätit. Synkän värvätyn tuotua viimeiset kudevarusteet, nostin edessäni lattialla luuranneet nahkasaappaat ja kannattelin niitä tiskin yläpuolella.

Punertavaposkinen poika tyrkytti minulle surkean näköisiä saappaita. Upotin siihen tylyntuiman katseen. Tartuin niihin ja longistin toisen kengän vartta. Näin tornin tapaisen. Katsoin uudelleen poikaa silmiin, se punersi. Pyörähdin hyllystöjä kohti, hihkaisin: - Mikä numero?!

Huhti ilmoitin numeron kuuluvasti poispäin viilettävän värvätyn selälle. Huidellessani heitin risat saappaat menemään. Läjähdimme vanerisen korjattavat-laatikon seinään ja lysähdimme sen pohjalle. Paluupostina toin hyllystä neliykköset saappaat ja mäjäytin ne tiskiin. Poika lähti ja toinen tuli tilalle.

Huhti riisuuduin ensimmäisessä reilunkokoisessa pukuhuoneessa, menin suihkuun ja sieltä löylyhuoneeseen. Joku raavastekoinen oli laskenut itsessään vintiön valloilleen, lähtiessäni olin heittänyt lauteiden keskikohdan seutuville kattoon löylyvesisangossa olleet vedet. Suuri sähkökiuas hohkin tulisuuta. Me löylyn ottajat olimme jakaantuneet kuuman vesitipun kahden puolen, sulloutuneet ahtaasti katon kuivumista odottamaan.

Huhti otin perkeleiden, saatanoiden ja ristusten seassa lyhyet löylyt. Peseydyin ja pukeuduin. Pesukoneesta puhtaana ja kammattuna päästyäni kipaisin heinäkuun lopun kirkkaaseen ulkoilmaan tupakalle. Ulkona ei ollut enää rättimikkojen käsittelyyn pyrkiviä.

Rytkyjen vaihto ja saunominen tapahtuivat kuin liukuhihnalla. Osa odotteli ulkona varusteiden vaihtoon pääsyä, osa vekslasi varusteita, osa vapautui vaatetuksestaan pukuhuoneessa, osa otti saunomista edeltävää suihkua, osa löylysi, osa peseytyi samassa tilassa kuin löylyynmenijät suihkuttelivat, osa vaatetti itseään samassa pukuhuoneessa jossa toiset riisuutuivat. Mikäli saunareissulla emme palloilleet, niin komppaniamme huiskahti koneesta läpi parissa tunnissa, jopa alle.

He palasivat heille tutuksi tulleisiin sisuksiini samana joukkona, tahti vapaa tyyliin. Me ryhmänjohtajat saavuimme ennemmin, omana ryhmänämme.