Komennuspaikalla olimme vartioitavan alueen metsään rakentaneet korsun. Kaivutyö oli tehty lapiopellillä. Vastuksiksi oli tullut muutamia isoja kiviä, jotka oli puhdisteltu kuin tarjottimelle. Poissa ollessamme joku oli käynyt posauttamassa kivet helposti siirreltäviksi lohkareiksi. Korsun katon rakentamiseen olimme käyttäneet jämerää puutavaraa ja katon päälle olimme lapioineet paksulti maata.

Komennusaikanamme meille oli pidetty Ennin intiimissä yksi viihdytystilaisuuskin. Oli tullut pari kitaraniekkaa ja yksi nuori naissolisti esittämään nykymusiikkia. Nollan poski oli nykinyt, tunnelma ei ollut ollut kovinkaan vapautunut.

Olimme saaneet ensiapukoulutusta. Olimme opetelleet sitomaan, lastoittamaan ja niin edespäin. Lääkintäaliupseerin, emälusmun, liikuntasalissa vetämää tilaisuutta olivat jotkut koettaneet pistää leikiksi.

Meidät oli viety kuorma-autokuljetuksena erääseen suhteellisen lähellä sijaitsevaan vieraaseen komppaniaan. Siellä olimme oppineet kuinka kelloa käytetään kompassina. Olimme joutuneet ottamaan panssarivaunun kyytiä sen kannella rönöttäen ja tornin ulokkeista kiinni pitäen.

Sissijotoksella olimme kutjottaneet purkki- ja pussipöperöissä. Olimme marssineet muun muassa keltaiset lehmänpaskat käsiämme venyttäen itsemme hikeen ja sitten perään olimme värjötelleet tuntitolkulla paikallaan. Olimme muutamia vuorokausia turanneet jos minkinlaista häirintää ja sotaretken poikasta. Viimeiseksi aamuksi Pellikka traktoreineen oli komppaniasta rytyyttänyt meille metsään aamupalan. Sissimuonan jälkeen oli todellinen nautinto päästä juomaan komppaniassa keitettyä maitokahvia ja maiskuttelemaan lämpimiä sämpylöitä.

Kerran komennuksella meidät oli manattu pihalle kolmiriviin. Nollasta oli nähnyt sen olevan kiivaalla päällä kun se oli komentanut nimeltä kaksi sotamiestä rivin eteen. Sitten Soppi oli kuuluttanut: - Nämä sotamiehet lähtevät joukostamme pois, eivätkä enää palaa joukkoomme...

Olimme tienneet veijareiden tien kulkevan sotaoikeuteen. Päällikkö oli tuijottanut soturiparia kiinteästi ja sanonut pistävästi: - Jos teillä on näiltä sotamiehiltä jotain saatavaa tai jos teillä on näille sotamiehille jotain annettavaa, niin nyt on aika ottaa tai antaa.

Nolla oli odottanut, lausahtanut lopulta: - Jos kaikki ovat näiden sotamiesten kanssa sujut, niin asia on kunnossa.

Sitten yliluti oli komentanut pojat riviin ja purkanut tilanteen. Oli oltu koossa vain sitä tapahtumaa varten.

Kuuntelin tuvassa kun Huhti sanoi Hallalle: - Jos ne olis ollut vaikka velekaa, niin äsken olis pitäny niillä maksattaa...

Halla sanoi: - Perkele, vaikka olis käyny turpaan losauttamassa, ei olis tullu rangastusta! Nolla ei oo ikinä ennen pitäny käskynjakoo ulkona. Se oli lopullisesti kyrpiytyny jätkiin.

Joulukuun kuudentena oli käyty harrastamassa hartaita menoja siunauskappelilla.

Olin nähnyt pojan surkeana kun se ei ollut päässyt Raukiin, vaikka olisi halunnut. Sen eno oli kuulostanut olevan vääpelitason kapiainen. Poika oli oikein yrittämällä yrittänyt tehdä kaiken kuten käskettiin. Ja onneksi se oli saanut komennuspaikalla pikkuisen balsamia haavoihinsa, sille oli myönnetty korpraalin arvo.