22.10. klo 8.53 kuulostaa siltä että kattovahti tarvitsisi ääntä keittiön ilmanvaihtokanavan mikrofoniin, se ryskää kattorakenteiden kanssa. On ryskänyt jo lukuisasti.

Klo 9.37. Tein tuossa aamupalalla ja kahvitellessa pieniä kokeita.

Ensin laitoin "tulisuudelman" ilmastointiventtiilin päälle, ilmastointi ei ollut päällä, joten siitä ei ollut muuta haittaa kuin mikrofonille kuulumattomuus. Otin teipatun karhupumpun pian pois. Sitten pamauttelin muutamia kertoja käsiäni yhteen yläkerran voivittumiehelle. Se sai kuulokkeistaan korvilleen. Sitten annoin käytäväporukan kuunnella pikkuradion särinää, siitä ei muuta tulekaan. Meinaan kokeilla kämmenten läpsäytystä myös myöhemmin, hiljaisuuden vallitessa, kun se on herkistänyt kojeensa äärimmilleen. Yläkerran ukko sadatteli aika roimasti ja lieneekö tehnyt puhelimella raporttiaan jonnekin.

Yläkerran voi vittujen vittu-mies yritteli vaatehuoneeseen päin mikrofoniaan. Sen ovi on kiinni, ei taitaisi oikein hommat onnistua. Se könyää tuolla ylhällä ilmanvaihtokanavien välissä ja etsii kohdetta. Aion paukautella kämmenilläni hieman korvamakeaa siellä ja täällä velhujalle. Vähän väliä tulee voivittua. 10.16 vintin elävä rumuaa, jatkaa ehkä entisestä paikasta, keittiöstä. Tarjoan sille kohta yllätyksen.

10.36. Pistin "olohuoneenkin" ikkunaan lakanat ja korjasin keittiön asennusta. Samalla posautin kämmeniäni yhteen. Ylävahti lausui jotain tyyliin: "Ootahan kun..."

11.18. Voimistelin ja kävin suihkussa. Keksin vielä yhden konstin vintin voivittumiehen murheiksi, silloin kun ilmastointi ei ole päällä, pistän keittokomeron oviaukkoon huovan ja täkin peitoksi. Ylhäällä jo ilmeisesti saatiin käsitys tulevasta koska siellä manaillaan niin kovasti.

11.54. Viimeinen keksintöni oli panna kaksinkertainen peite eteisen ja "olohuoneen" väliin normaalisti, koska siinä on verhotanko, se onnistui helposti.

12.27. Nyt tuntuu, että on "lopullinen" ratkaisu lähellä. Oven taakse kuulosti tulevan "täti", jolla ehkä on sananvaltaa asioissa. Nyt ratkeaa voittaako alakerran naiseläjän hulluus vai minun jääräpäisyyteni.

16.30. Nyt homma on mennyt stetoskooppitasolle, eli vajaan metrin päässä minusta, naapurihuoneistossa se päättäjätäti kuuntelee kojeellaan tämänkin kirjoittamista.

Vintti"poliisi", en tiedä ovatko ne poliiseja, oli tosi kyrpiintynyt äsken lähtiessään. Siltä oli puheensa mukaan mennyt vapaapäivä tähän sohrokseen. Mutta enhän minä ole sitä tänne kutsunut, mikä kumman vihanpurkauksen kohde minä oikein hänelle olen.