21.10. s.a. klo 13.30.

Tämä on jännää ailahtelua tämä tuntemuspeli. Nyt tuntuu siltä että tarkkailijat alkavat kyllästyä. Niiden remmi saattaa ruveta levenemään. Ei olisi mikään ihme vaikka poliisit tulisivat viranomaisten kanssa hakemaan, en tiedä.

Aamupäivällä voimistelinkin, että tuntisi olonsa jotenkin tanakammaksi. Voimistelun päälle kävin suihkussa." Katsoin kylpyhuoneen ilmanvaihtoventtiiliin. Siinä näytti olevan prisma, jonka avulla vahdit näkivät minut alastomana. Kiusallista, mutta mitäpä tuosta. Varmasti ovat ennenkin nähneet alastomia ihmisiä. Peseydyin reilusti etupuoli prismaan päin.

"Koko ajan on kyttää siellä ja täällä. Tavoistani poiketen söin vasta aivan äskettäin. Äkkinäisempi olisi saattanut luulla että minulla ei ole ruokaa, mutta siitä ei ole kyse. Ennen syöntiä "hiljennyin" joksikin aikaa, vedin hiljaisen, äänettömän, tuokion.

Jos kaiken kirjaisi niin tästä touhusta saisi melkoisen materiaalikasan.

Niin, ymmärrän hyvin että jos minua tyyrätään, niin sen täytyy olla hoitolaitos johon joudun tutkimuksiin. Mitään varsinaista rikosta en tiedä tehneeni. Syitä hiljaisuuteeni tulen paljastelemaan vasta siellä, tai sitten en.

Ei tässä mitään hämyä ole. Jos haetaan niin ei ainakaan tässä talossa tai tämän talon läheisyydessä nyt lynkata. Tulevaisuudesta ei ole tietoa. Saattaa ruveta esiintymään vaatimuksia talosta muuttamisesta.

Haluttaisi kirjoittaa, mutta kun olosuhteet ovat mitkä ovat, ei voi ajatellakaan todellista luomistyötä. Eihän sellaisesta tule mitään, että alakerran naiseläjä alkaa kolistelullaan suorastaan vaatia painamaan näppäimiä, jos pidän vähänkään miettimistaukoa. Se on jo ihon sisään tulemista. - Tänään muuten kuulin kun tuo naiseläjä ensimmäisen kerran itkeä pirautti tämän tapauksen johdosta: "... tämmöstä elämää". Urospuoli yritti lohdutella. Eli kuten tekstistä näkyy, osaan minäkin olla kyttä tarpeen niin vaatiessa.

Jotenkin ilmassa on henkeä, että kyllä tämä tästä kohta ratkeaa, on ratkettava. Alakerran kansa kaipaa ääntä, mutta niin kummallisesti, toisten ääntä.

 Kattokyttäkin välillä kolistelee, ilmoittaa olemassaolostaan, turhautuneisuutta turhautuneisuutta. Vuorokausia on kulunut eikä "koulutettava" ole oppinut tuottamaan ääntä alakerran kansan tarpeisiin.