Seuraavana päivänä ennen ruokailua heidät järjestettiin käytävälleni kolmiriviin käskynjakoa odottamaan. Yliluutnantti Soppi otin joukon vastaan päivystäjältä. Komensin:

- Sotamies Hyrinä Niilo rivin eteen.

Noudatin käskyä jälleen epätietoisena mihinkä kohti asettuisin. Soppi marahdin:

- Siihen niin. Kasvot miehistöön päin.

Aloin pudotella sotureille:

- Sotamies Hyrinä, Niilo Henrik, on syyllistynyt Sotaväen Rikoslain yhdeksännenkymmenennenkahdeksannen pykälän...

Alussa Hyrinä katsoi minua silmästä silmään ja piti yllä pientä vinoa hymyä. Virnistin sille. Sitten se väisti katseensa seinälle yläpuolelleni.

- ... kieltäytyi täyttämästä...

Vilkaisin oikealle. Se puri hampaitaan yhteen jännittääkseen leukansa värisemättömäksi.

- ... pitämäni suullisen kuulustelun...

Vaivihkaa katsahdin vasemmalle. Se hivutti kättään taakse päin.

- ... kaksi viikkoa poistumiskieltoa...

Nuhraantunut beigepintani näki kaiken, sillä oli jo kädet takana, vasen puristi oikean ranteesta.

- ... ojennuksen täytäntöönpanoaikana ei ojennettava saa poistua komppanian kasarmialueelta...

Ulkona ohi lehahtaessani ihmettelin, että mitä ne tuolla taas tököttävät.

Kun se oli saanut kädet taaksensa, sen ilme levollistui.

- ... rangaistus alkaa kun ojennettavan entinen...

Hyvin menee, höpise mitä höpiset, ajattelin Hyrinä.

- Kädet alas! kiljaisin. Ettekö te osaa seisoa asennossa!

Hyrinä säpsähdin ja pudotin käteni nopeasti housunsaumoille. Soppi seisotin niitä kaikkia jonkun aikaa paikallaan ja katselin kiinteästi Hyrinän tutisevaa vartaloa. Lopulta hajoitin tilaisuuden.

 

Illalla pitempi Hyrinä istuksin sinivalkoruutuisella päiväpeitteellä sijatun punkkani päällä. Noustessani tungin pikkuruisen almanakan vasempaan rintataskuuni. Vetkahtelin tuvan käytäväalueella. Tuumasin paikalla oleville:

Pomppasi loma taas pari viikkoa kauemmaksi. Tulee yhdeksän viikkoa lomien väliksi. Sekin, jos ei tule uutta peekoota tai häkki heilaha. Mutta peekoo piristää.

Sen hymy ei jaksanut vakuuttaa samaa kun se notkui ylilöysine housuineen tuvasta. Hipsin käytävän päähän penkille. Kaivoin peltikotelosta valmiin sätkän ja pyöräytin sytyttimeni rullaa. Rökläytin pari kertaa irtonaisimpia limoja ja nielin ne.

Ennen nukkumaanmenoa pitempi Hyrinä kävin kirjoittamassa päivystäjän hallussa olevaan poistumiskieltolaisten vihkoon sen päivän kolmannen nimikirjoitukseni. Se oli toiseksi nuorimman vikaan tikkaamiseni ratkomista; kuittailin pientä punttausta.