Oli ollut aika valkokielojen. Kansa kulutteli kesää.

Tuosta tien toiselta puolelta oli keväällä kuollut appimuori, vai oliko se ollut enää loppuaikoina sellainen, me eukon kanssa näet oli otettu ero edellisvuoden huhtikuussa. Niin olin pysynyt appimuorinkin maahanpanon suhteen appiukon hautajaisten jälkeen tekemässäni päätöksessä, etten käy enää kenenkään hautajaisissa, en ollut ottanut onkeeni edes entisen muijan siskon vienosta suostuttelusta: "Jos sinä tekisit tällä kertaa poikkeuksen..."

Ennen loppuaan muori oli joutunut olemaan koko talven terveyskeskuksessa. Minä olin talven lämmitellyt näitä kahta mökkiä ja kun appelassa ei ollut ketään häiritsemässä, niin olin siirtänyt kirjoituspöytäni ja -koneeni sinne ja säännöllisesti raatanut myöhälle iltaan kasalle tarinoitani.

Kesällä me entisen eukon ja penskojen kanssa asua porskuteltiin kuten ennenkin tässä samassa rakennuttamassani talossa. Meillä oli harine saada "mummon mökki" vuokralle ja siksi tehtiin lankomiehen kanssa töitä sen ehostamiseksi.

Vesikaivon parannus piti aloittaa kahden pihakoivun kaatamisella. Telen miehet pudottivat puhelinlangan maahan ja nostivat sen koivujen rytkäyttämisen jälkeen kannattimiinsa. Kaivinkoneella rouhaistiin entiseen kaivon paikkaan monttu, kuusimetrinen, puolitoista metriä syvempi kuin entinen, ja entisten kaivutyössä murskaantuneiden kahdeksankymppisten renkaiden sijalle laskettiin sataset renkaat. Kun kaivinkone oli paikalla se vietiin pellon reunaan kaivamaan ojaa. Ojamaasavet kärrättiin traktorilla kivikkoisen pihan tasoitteeksi.

Itse mökki tyhjennettiin rojuista. Lajittelussa oli melkoinen souvi. Osan käyttökelpoisesta tavarasta otti entisen eukon siskon perhe, osa tuotiin meidän aitan ja talouden täytöksi, osa kannettiin mökin lähistölle louhikkoon ja osa polttaa kuhautettiin pihalla.

Lankomiehen kanssa purettiin mökin toisesta huoneesta, huoneet oli aikoinaan rakennettu typerän pieniksi, uuni, haluttiin sen verran väljyyttä, että tulevat vuokralaiset voisivat sovittaa asuntoon parisängyn, muualle kuin keittiöön. Lankomies hääri varsinaisessa remontissa päämestarina, tietenkin kun se oli kaikki niksit tunteva rakennusalan ammattilainen. Maalailtiin seiniä, keittiön katto, leivinuuni ja toisen kamarin uuni. Kamarin seiniä oiottiin remonttikipsilevyllä ja molemmat kamarit tapetoitiin. Löyly- ja pesuhuonetta lukuun ottamatta koko taloon liimattiin uudet muovimatot. Entisen huonoon kuntoon menneen lieden tilalle hommattiin ehompi ja sille kävi sähkömies vetämässä taululta asti uuden liittymän. Mökissä sipisteltiin monta kohtaa.

Kun rysäytysvaihe oli takana - lankomiehellä on tapana pyrkiä saamaan paljon aikaan nopeasti - ja jäin yksikseni tekemään joitain hyvin vähäisiä loppunuoluja, palailin mökiltä talolle joskus aika kehnossa kunnossa. Käyttelin muorivainaan jäämistöstä löytyneitä lääkkeitä ja tavoitteenani oli olla kerran vuorokaudessa humalassa. Noudin lasteja Alkosta. Perjantain - lauantain seudussa tuli aina pienoinen paniikki siitä, että onko varastossa viinaa viikonlopun yli, pelkäsin raitista sunnuntaita.

Olin jo pitempään haaveillut kirjoittajakoulutuksesta. Olin etsinyt koulutusmahdollisuuksista tietoa kirjoista ja työvoimatoimistosta. Pyysin oppilaitoksilta esitteitä. Lopulta olin halukas pyrkimään Oriveden opistoon.