Viime viikon keskiviikkona iltapäivällä tutustuimme jumppapaikalla kolmen eri koneen rakenteisiin, katsoimme niistä erityisesti huoltokohteita ja tutkimme hallintalaitteita. Me kaikki seurasimme kiinnostuneina mistä mikäkin opetusmonisteen mukainen kohde löytyisi. Ensimmäisen koneen tultua esitellyksi Pate antoi ryhmällemme luvan kokeilla kuormaamista, minäkin jouduin hieman hoputettuna kokeilemaan kuormausliikkeitä, siirsin muutaman pölkyn maasta kuormatilaan, hidasta ja kankeaa oli. Ensimmäisen koneen esittelyssä meni niin kauan ettemme ehtineet kuormata muilla vempeleillä.

Illalla harjoittelin tietokoneluokassa kuormaimen käyttöä useita tunteja. Nopeimmillaan selvitin kymmenen pölkyn tehtävän minuutissa ja 43:ssa sekunnissa.

Torstain aamupäivä kuultiin luennointia hitsauksesta. "Mistä tuntee hitsarin? Siitä että sillä on punainen kolmio rinnassa ja kipinöistä rikkipalaneet sukat." Tasava keski-ikäinen miesopettaja jorisi nukuttavan kuivalla äänellä teoriaa; hitsausmenetelmiä, railotyyppejä ja niin edespäin. Kuultiin asetyleenipullojen sisuksista - joissa on muuten sementistä lähtien kaikenlaista töhnää - ja siitä, kuinka vaarallinen ohjus on happipullo jos siitä katkeaa venttiili ja sisältä purkautuu 200 kilon paine sentin reiästä, "...sitä ei pitele tämmöset tiiliseinätkään..." Opettaja selosti kaasupullojen vaihtojärjestelmää, kertoi Agan monopoliasemasta ja tolkkusi, muistaakseni, avaamaan liekin sytytystilanteessa asetyleenipullon hanaa vähän ja happipullon hanaa vähän reilummin.

Iltapäivällä tehtiin ensimmäisenä "kuljettajakorttiin" vaadittava kuormaimenkäsittelytesti. Osa väestä suoritti testin kirjallisesti ruksaamalla monisteisiin kuormaimen hallisimien liikesuuntia ja osa suoritti homman tietokoneella tekemällä Pöllinen-ohjelman mukaisen kymmenen pölkyn käsittelyn. Tietokonetestin sai suorittaa kaikessa rauhassa ja esimerkiksi minä tein sen omissa oloissani, tiettyä jännitystä tuntien. Sain heti ohjeajan, kolme minuuttia, alittavan tuloksen, mutta vierelläni jo testinsä mestaroinut Malila - 25-vuotias mikkeliläisnuorukainen, jolla on kehityshäiriö, hänen oikea korvansa on vain vähäisten ihouurtumien, aaltojen asteella, hän ei kuule sillä, ja vasemmassa korvassa hänellä on epämuodostunut korvalehti, vasemman korvan lähistöllä hänellä on pään ylitse ulottuvan sangan varassa kuulolaite - kehoitti parantamaan tulostani sanomalla: "Et kai sinä noin huonoa näytä." Olin yllytyshullu ja yritin pari kertaa, en saanut tulokseksi alle kahta minuuttia, kutsuin opettajan paikalle kun aika oli 2.03. Pate antoi "kortin", sanoi kirjoittaneensa ne jo aikaisemmin valmiiksi. Me testin läpäisseet siirryimme aulaan odottamaan, jotkut menivät pihalle tupakoimaan. Eräät yrittivät yhä uudelleen. Lopulta Veikkokin tuli tietokoneluokasta, hän oli saanut hieman tavoiteajan ylittävällä ajalla ajolupansa. Viimeisenä kirjalliselta puolelta pääsi läpi eräs 46-vuotias mies, entinen metsuri.

Iltapäivä oli pitkälle toisella tunnilla kun Suvilehto alkoi näytellä meille jumppapaikalla "temppuja", tehtäviä joita tulisimme metsätraktoreilla harjoittelemaan. Hän näytti myös sellaisen tempun, jota meidän ei pitäisi tehdä, se oli kuormatilan pyörien ilmaan kohottelu.