Galleriaan oli jostain raahattu pöytiä ja penkkejä. Siellä istui juhlintahaluista opiston väkeä kaikilta linjoilta ja kursseilta. Kallisteltiin viinimukeja. Tilan täytti äänekäs puheensorina. Kaiuttimista jytkyi musiikki ja eräät jytäilivät tanssiin varatulla alueella. Gallerian korkeiden ikkunoiden verhot olivat kiinni. Oli hämärää, kyntilät lepattivat pöydissä.

Pöydässämme oli muitakin, mutta lähituntumassa istuivat Esko ja Keijo. Ennen kemuihin tuloa olimme Eskon kanssa naukkailleet kämpässämme päästäksemme illasta halvemmalla. Olimme lievästi päissämme. Nuijalla lyödyn jurrissa tuskin oli kukaan ja porukassa oli vesipoikiakin.

Huomasin pöytien välitse eteeni pujottelevan meidän Eevan.

Eeva oli iältään vähän päälle kahdenkymmenen. Kasvonsa olivat pyöreät ja vartalonsa sopusuhtainen. Eeva oli touhun nainen. Hän järjesteli omien asioidensa lisäksi toistenkin asioita. Mutta ei räähkällä tavalla. Eevalla oli hyvä hoksa. Hän esimerkiksi huomasi heti, jos oli jotain vipinää oppilaiden kesken. Eeva antoi kohellusten tapahtua, kun kaikki kohellukset vaan eivät alkaneet koskea häntä. Tuo nainen, jonka poikaystävä opiskeli opiston kuvaamataitolinjalla, jaksoi olla varsin pitkämielinen toisia kohtaan.

Kerran Eeva oli vienyt sähkökoneensa Pirttiin ja kirjoitti siellä jotain harjoitustekstiä. Sattumalta töyhähdimme Keijon kanssa paikalle. Eeva sanoi että "olkaa vaan täällä, kyllä minä pystyn kirjoittamaan". Jäimme Keijon kanssa pirttiin. Emme istuneet tuppisuina ja pian huomasin kuinka Eeva katsoi milloin takaseinään, milloin haaleasti meitä. Tajusin meidän olevan häiriöksi, jolloin sanoin Keijolle että nyt lähdetään. Ja lähdimme. Käytävässä kävellessämme ajattelin omalle kohdalleni äskeistä Eevan tilannetta. Tiesin ettei kirjoittamisestani olisi tullut vastaavassa tilanteessa mitään.

- Raa, tules mukaan, pyysi Eeva galleriassa.

Hieman hölmistyin sitä että Eevalla oli asiaa juuri minulle.

- En taida kehdata, sanoin. Minua laiskotti erota tutusta jätkäsakista. Lisäksi heräsin epäilemään, että ei kai hän vaan yritä järjestää minua tanssimaan. En nimittäin tanssi.

Eeva ei luovuttanut, vaan sanoi:

- Tule nyt. Tuolla on yks tyttö, johon minä haluan sinun tutustuvan. Eevan silmissä pistäytyivät perätysten sekä huoli että veitikka.

- Noh, sanoin ja nousin penkiltä.