Tallustelin lievästi masentuneena kohti B-siipeä. Ruokala ei tietenkään ollut yöllä auki, joten piti kiertää pohjakerroksen käytävän kautta. Ajattelin Keijonkin huomanneen tilanteen mahdottomuuden. Hänkään ei ollut niin porskutteleva mies, että olisi ryhtynyt ryhmäpanoille. Aivoihin tuikahti ajatus, että naiset tekivät tämän tahallaan. Ja Kaija olisi voinut toimia veturina. Hän oli lukenut kaikki tekstimme. Sekä Keijo että minä olimme pukanneet ruodintaan jokusen rasvaisemman kirjoituksen. Naiset kokeilivat, löytyisikö meistä todella kyrpää vai jänistäisimmekö. Naiset pääsivät nauramaan. Me jänistimme. Emme edes yrittäneet. Jos olisimme olleet tosi miehiä, olisimme yrittäneet. Mikäli olisimme saaneet pakit, se olisi ollut naisten jänistämistä ja meidän voittomme. Voi vitulla päähän, ajattelin kämpänputkaani rantautuessani.