Eräänä aamuyönä nuori mies istui opiston parkkipaikalla olevan viininpunaisen Pompannappinsa takapenkillä. Nuoren miehen käsi kävi ja välillä levähteli. Ja katso, yhtäkkiä hänen oikealle olkapäällensä laskeutui noitaoppilaiden Hyvä Haltia. Nuori mies säpsähti: hän oli tottunut tekemään kopraanvetoja yksinään. Hyvä Haltia sanoi:

- Älä peljästy. Katso taaksesi.

Nuori mies kääntyi katsomaan takaikkunaa eikä huomannut mitään erikoista. Hän oli ymmällään.

Haltia lisäsi:

- Katso tarkemmin.

Jälleen nuori mies katsoi ja tuli yhä enemmän ymmälleen. Hänellä alkoi jo lerpahtaa.

Hyvä Haltia sanoi silloin:

- Katso alemmaksi!

Silloin nuori mies oivalsi! Kätensä teki tunnustelureissun. Hänellähän oli aivan takanaan pitkä pimppi, toista metriä; vaikka naisi polvi kyrpänä ja kyrpä kiilana.

- Mutta uskaltaisikohan sitä? Saisi hävetä itsensä opistosta ulos, jos joku noitaoppilas saisi asiasta vihiä, tuumasi nuori mies.

- Minä pidän huolen, että tänä yönä kukaan ei tule näkemään eikä kuulemaan tämän auton tapahtumia, vakuutti Hyvä Haltia. Ja katso, yhtäkkiä Haltia oli hävinnyt matkoihinsa.