Hannu antoi meille kirjoitusaiheen. Piti kuvata jokin lapsuusmuisto. Tässä eräs muisto:

Nuo kaksi tulitikkua olivat kiinnostaneet minua jo pitkään. Ne oli työnnetty lautojen rakoihin rikkipäät ulospäin. Pieniruutuisen ikkunan harsoverhon kannatinnauha oli kiinnitetty niillä. Joka saunareissulla olin itsekseni ihmetellyt, miksei niiden rikkipäitä ollut poltettu tai vaikkapa katkaistu pois.

Kerran pihistin äidin huomaamatta tulitikkulaatikon ja menin saunaan. Sytytin verhon kannakkeena olleen vasemmanpuoleisen tikun. Melkein heti verho hulmahti tuleen. Yritin sammuttaa sitä puhaltamalla.

Hädissäni ja itkuissani ryntäsin sisälle äidille kertomaan. Äiti viipyi jonkin aikaa saunalla. Kun hän palasi, päänahkani sai kyytiä. Me asuttiin silloin Röytiön talossa vuokralla ja äiti meni ilmoittamaan ja anteeksi pyytelemään vuokraemännältä tekoani. Palatessaan hänellä oli mukanaan vitsa.

Itkut ja anelut eivät auttaneet. Äiti riuhtoi housuni alas. Minua oli jo aikaisemmin kakattanut. Piiskatessa levisi kakkaa takamuksilleni. Lopetettuaan raivokkaan lyömiseni äiti kävi hakemassa vessapaperia ja pyyhki takapuoleni. Nujakan päätteeksi äiti komensi minut halaamaan itseään ja pyytämään anteeksi.

Illalla nukkumaan mennessä äiti vaati sanomaan iltarukouksen. Pääsin nukkumaan Pamppa kaverinani. Pamppa oli kamu, joka ei piiskannut eikä tukistanut. Sen turkki oli harmaa, nappisilmät mustat ja kieli punainen. Isäkin oli yhtä hyvä kaveri kuin Pamppa, isä ei ollut antanut vielä kertaakaan piiskaa. Minua olisi hävettänyt, jos poikakaverit olisivat tienneet minun nukkuvan vielä Pamppa vieressäni. Äiti joutui pesemään saunan ikkunan ja ostamaan uuden verhon, vaikka meillä oli vähän rahaa. Pyllyni tuntui kotvasen hellältä.